Namikalaista maahanmuuttajatyötä vuosien kokemuksella

paula_ja_olavi2Viimeisen vuoden aikana Suomessa on puhuttu maahanmuutosta enemmän kuin koskaan. Turvapaikanhakijatulvassa pakkaa unohtumaan, että Suomi on jo entuudestaan monikulttuurinen. Turun asukkaista kymmenen prosenttia eli 18 600 ihmistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Turun NMKY:n maahanmuuttajapalvelut auttaa, jos vakinaisesti Turun seudulla asuva aikuinen maahanmuuttaja tarvitsee apua.

”Teemme maahanmuuttajien henkilökohtaista palveluohjausta”, kertoo Paula Nurminen, joka on työskennellyt maahanmuuttajapalveluissa alusta asti eli vuodesta 2008. ”Käytännössä markkinoimme palvelua asiakkaille kertomalla, että meille voi tulla kysymään mitä vain, kunhan meillä on yhteinen kieli asiasta puhumiseen. Heikohko suomikin riittää ja takaamme, että meidän kanssa myös kielitaito paranee”.

Millaisia asioita teiltä sitten kysytään? Erityisasiantuntija Olavi Katto vastaa: ”Meillä näkyy elämän koko kirjo. Ihmiset rakastuvat, saavat lapsia, eroavat, haluavat opiskella ja työllistyä, jäävät työttömiksi…Monessakaan kohdassa aikuisena maahan muuttanut ei tiedä, miten Suomessa kuuluu toimia. Miten avioero vaikuttaa esimerkiksi oleskelulupaan? Miten sähköinen haku oppilaitoksiin tehdään? Mitkä ovat velvollisuudet ja oikeudet vanhempana? Mitä TE-toimiston asiakkuus tarkoittaa? Miten suomalainen työelämä toimii? Kysymyksiä ja ongelmia on yhtä paljon kuin asiakkaitakin”.

Suomalaista ja suomenkielistä tukea

Kuulostaa siltä, että maahanmuuttajapalveluissa pitää tietää kaikesta kaikki. Työntekijät toteavat, että ajantasaisen tiedon ylläpitäminen eri asioista on haasteellista, mutta todella paljon on apua vuosien varrella syntyneistä yhteistyötahoista. Kysymyksiin löytyy aina vastaus, kunhan ne osaa esittää oikealle taholle. ”Meidän asiakkailla on hyvin harvoin omaa tukiverkostoa Suomessa”, Paula ja Olavi kertovat, ”meillä on etuna se, että olemme itse kasvaneet suomalaiseen järjestelmään ja tiedämme, miten siinä kuuluu toimia. Olemme suomalainen ja suomenkielinen linkki asiakkaan ja vaikkapa jonkin viraston välillä. Samalla varmistamme, että asiakas ymmärtää, mitä tapahtuu. Menemme tarvittaessa mukaan esimerkiksi poliisilaitokselle tai Kelaan”.

Paula lisää vielä käyvänsä asiakkaiden kanssa läpi paljon samoja asioita kuin tyttärensä kanssa tämän aloitellessa itsenäistä elämää. Osa asiakkaista on myös uuden elämänvaiheen kynnyksellä maahanmuuttajapalveluihin tullessaan, sillä moni heistä on kokenut juuri avo- tai avioeron. ”Suuri osa maahanmuuttajista tulee edelleen Suomeen rakkauden perässä”, Olavi muistuttaa. ”Kun suomalainen puoliso jättää, elämältä putoaa pohja ja pahimmassa tapauksessa ei yhtään tiedä, miten asuntoasiat, lasten tapaamiset ja yleensäkin kaikki paperihommat hoidetaan. Yleensä puoliso on hoitanut kaikki perheen asiat.”

Tavoitteena osallisuuden kokemukset

Maahanmuuttajapalveluiden slogan voisi olla Empowering Immigrants. Asiakastyytyväisyyttä kysytään palautelomakkeilla ja kävijöitä haastattelemalla. Niiden mukaan maahanmuuttajapalveluiden asiakkaat ovat ennen kaikkea kokeneet tulleensa kuulluiksi. He ovat tyytyväisiä siitä, että asioita ratkotaan yhdessä ja että työntekijään voi luottaa. Yhtenä osoituksena palvelun onnistumisesta on se, että vanhat asiakkaat kertovat palveluista tuttavilleen ja viidakkorumpu tuo toimintaan uusia osallistujia.

”Harmillista on se, että hyvin harvalla asiakkaistamme on suomalaisia ystäviä”, Paula miettii. ”On vaikea ylläpitää kurssilla hankittua suomen taitoa tai yleensäkään oppia, miten Suomessa asiat hoituvat, jos ei ole kontakteja suomalaisiin.” Olavi näkee haasteena erityisesti maahanmuuttajamiesten tilanteen. Kun tuttavapiiri koostuu muista maahanmuuttajamiehistä, jää suomalaisten tapojen tuntemus heikoksi. Joillekin maahanmuuttajapalveluiden työntekijät ovat olleet ainoat tutut suomalaiset ihmiset. Elämänpiiri on kuitenkin palveluohjauksen avulla laajentunut. Ihmissuhteet tasaantuvat, ihmiset pääsevät opiskelemaan ja jopa töihin. Vähitellen palveluohjaus jää taka-alalle ja itsenäinen elämä osana suomalaista yhteiskuntaa pääsee vauhtiin.